Kakku isälle!

Isänpäivä on jo ehtinyt iltaan...tai melkein yöhön.

Vilskettä viikonloppuun on riittänyt.

Osa meidän isänpäivä vieraista kävi jo eilen

(osaa vielä odotellaan myöhemmin tulevaksi)

ja tänään kävimme sitten minun isän ja äidin luona isänpäivälounaalla.

Äiti oli paistanut karjalanpiirakat, tietysti, ja paistia ja lohta 

ja vaikka mitä herkkua oli pöytä kukkurillaan.

Ja jälkkäriksi sitten kahvia ja täytekakkua,

jossa oli mustikkainen maku, NAM :)

Meilläkin tehtiin kakku isälle.

Kakun ohje on viime syksynä ilmestyneestä

Talo & Koti lehden marraskuun numeron 

Kinuskikissan joulu-liitteestä:

Appelsiinipuolukka-kakku

Tai no meidän kakku oli

Appelsiinikarpalo-kakku

Pohja:

250 g piparkakkuja

100 g voita

Täyte:

600 g appelsiinituorejuustoa

200 g ranskankermaa

2 dl ruokosokeria

1 vaniljatanko

1 dl kuohukermaa

3/4 dl perunajauhoja

4 munaa

100 g karpaloita

Pinnalle:

100 g puolukoita

tomusokeria

Koristeluun:

pipareita 

tomusokeria

Vuoraa irtopohjavuoka (halk.24 cm) leivinpaperilla, myös reunat.

Murskaa piparit tehosekoittimella.

Sulata voi.

Sekoita piparimurska voisulaan.

Painele seos vuoan pohjalle ja reunoille.

Notkista tuorejuusto vatkaimella.

Sekoita joukkoon ranskankerma ja ruokosokeri.

Halkaise vaniljatanko pituussuunnassa, kaavi siemenet sisältä ja lisää tuorejuustoseokseen. 

Yhdistä perunajauhot ja kuohukerma ja sekoita tasaiseksi.

Lisää seos täytteeseen.

Vatkaa lopuksi munat joukkoon yksitellen.

Kaada täyte vuokaan.

Ripottele pinnalle karpalot.

Paista 175 asteessa n. tunti.

Uunin pohjalle kannattaa laittaa alumiinifolio, 

sillä vuoan raoista saattaa tihkua rasvaa paistamisen aikana.

Peitä kakun pinta foliolla, kun se on saanut vaaleanruskean sävyn.

Anna kakun jäähtyä.

Säilytä jääkaapissa seuraavaan päivään.

Irroita kakku vuoasta ja siirrä tarjoiluvadille. 

Tarjoile kakku kylmänä.

Kakku teki hyvin kauppansa...ehdin kuitenkin yhdestä palasta kuvan ottaa :)

 

  *************

Päivän päätteeksi tekstiä Jokaisen Naisen Kirjasta, vuodelta 1945

ote sivulta 291

"Naiset ovat luonnostaan kasvattajia, he haluavat kasvattaa ympäristönsä aivan täydelliseksi. He arvostelevat lähimpiään, nalkuttavat, huokaavat ja valittavat, jos huomaavat heissä vikoja ja vaipuvat tympeään alakuloisuuteen, jos eivät onnistu niitä poistamaan. Näyttää miltei siltä kuin vaimo suorastaan v i i h t y i s i marttyyrina. Sitä paitsi nainen on erittäin pitkävihainen. Vaikka hänen tällä hetkellä olisikin hyvä olla, hän saattaa pienimmänkin vastoinkäymisen kohdatessa, miehen tehdessä jonkin vähäpätöisenkin erehdyksen, vetää esille vanhoja syntejä ja vääryyksiä vuosienkin takaa ja niillä synkistää kotitaivaan. Hän unohtaa, että i l o on sittenkin vaimon ja äidin kaikkein kallisarvoisin ominaisuus, jonka puolesta on uhrattava monen monet pikku harmit ja loukkaantumiset, ja ettei mikään niin ärsytä miestä kuin alati toistuva, kotoinen piikittely." 

tuitiina <3